Trillit, tremolot, arpeggiot ja ornamentit

Trilli

Trilli eli kirjoitetun sävelen ja sen yläpuolisen asteikonmukaisen eli diatonisen sävelen välinen nopea vuorottelu merkitään lyhenteellä tr. Trillin merkintä piirretään nuotinpäähän keskitettynä, aina viivaston ylä- ja ulkopuolelle:




Jos trilli vaikuttaa useamman nuotin ajan, käytetään lyhenteen perässä aaltoviivaa osoittamassa trillin vaikutusalue:




Mikäli trillin ylempi sävel ei kuulu etumerkinnän osoittamaan asteikkoon, voidaan trillimerkinnän yläpuolelle lisätä pieni etumerkki osoittamaan, miten asteikosta tulevaa vuorottelusäveltä tulisi muuntaa:




Tremolot

Tremoloita on kahdenlaisia: "aika-arvotettuja" (measured) ja "aika-arvottamattomia" (unmeasured). Kumpikin voi lisäksi sisältää vain yhtä säveltä ("perinteinen" t. ns. jousitremolo) tai kahta tai useampaa säveltä (ns. sormintatremolo).

Yksiääniset "aika-arvotetut" tremolot merkitään piirtämällä tremolon aika-arvoa ilmaiseva yksi tai useampi vinoviiva nuotinvarren yli. Nuotin aika-arvo ilmaisee, kuinka kauan tremolo kestää:




Yksiääniset "aika-arvottamattomat" tremolot merkitään piirtämällä kolmesta viiteen vinoviivaa nuotinvarren yli. (Kokonuotteihin lisätty tremolomerkintä piirretään ikään kuin näkymättömän nuotinvarren puolelle, mutta keskitettynä nuotinpäähän.) Tässäkin nuotin aika-arvo ilmaisee, kuinka kauan tremolo kestää:



Periaatteessa tällaisessa "aika-arvottamattomassa" tremolossa samaa, nuotilla merkittyä säveltä toistetaan mahdollisimman nopeasti. Tremoloviivojen määrällä voidaan jossain määrin indikoida tremolon nopeutta.


Jos tremolossa on tarkoitus toistaa kahta tai usampaa säveltä, annetaan kaikille nuoteille koko tremolon keston mittainen aika-arvo. Sävelet yhdistetään toisiinsa tremoloviivoilla ja legatokaarella. Seuraavassa ylärivillä "aika-arvotettuja" tremoloita, alarivillä "aika-arvottamattomia". Huomaa, että tällaiset ns. sormintatremolot voivat sisältää myös vuorottelevia intervalleja tai sointuja (ks. viimeinen tahti):



Voidaan ajatella, että tällainen sormintatremolo on ikään kuin sekunti-intervallia laajempi trilli.


Arpeggiot

Arpeggioita eli murtosointuja on myös kahdenlaisia: "aika-arvotettuja" ja "aika-arvottamattomia". "Aika-arvotettu" arpeggio voidaan merkitä kirjoittamalla sointumerkki ja antamalla arpeggion rytmi ja summittaiset liikesuunnat (ylös/alas) esim. pelkillä nuotinvarsilla. Teksti "Arpeggio" on aina myös merkittävä viivaston yläpuolelle:




"Aika-arvottamaton" arpeggio merkitään soinnun eteen piirretyllä pystysuuntaisella aaltoviivalla. Soinnun sävelet soitetaan tällöin alhaalta ylös hyvin nopeasti peräkkäin. Sointu voi olla kirjoitettu auki, tai se voi olla merkitty säveltasottomalla nuotilla ja sointumerkillä:




Arpeggion merkkinä olevaan aaltoviivaan voidaan myös piirtää suunta, johon arpeggio soitetaan (ylhäältä alas / alhaalta ylös):




Ornamentit

Yleisin rytmimusiikissa käytettävistä ornamenttikuvioista on ns. turn tai lip trill:




Vaskipuhaltimille tyypillinen efekti on ns. shake. Siinä ansatsilla tehdään suuresta sekunnista terssiin laajuinen trillinkaltainen ornamentti annetusta sävelestä ylöspäin:



Todellisuudessa erilaisten ornamenttien toteutustapa vaihtelee soittimittain ja tyylilajeittain.


Seuraava: 20. glissandot, venytykset ym.

© 2007 Jere Laukkanen