Artikulaatiomerkit Artikulaatiomerkit ovat yksittäisten nuottien tulkittuun kestoon ja korostamiseen vaikuttavia lisämerkkejä. Rytmimusiikin notaatiossa seuraavat artikulaatiomerkit ovat yleisimpiä: . staccatopiste: lyhentää nuotin esitettyä kestoa tyylistä riippuen mahdollisimman lyhyestä n. puoleen nuotin kirjoitetusta kestosta − (tenuto)viiva: nuotti esitetään täyteen kirjoitettuun mittaansa (esim. tyyleissä, joissa se muuten tulkittaisiin lyhennettynä); harvemmin käytetään merkitsemään hienoista painotusta nuotille > (vaaka-)aksentti: nuottia korostetaan dynaamisesti; ei vaikuta nuotin esitettyyn kestoon ^ pystyaksentti (marcato): nuottia korostetaan dynaamisesti jonkin verran enemmän kuin vaaka-aksentin kanssa, vaikuttaa yleensä myös nuottia lyhentävästi

Yllä esitetyt lisämerkit merkitään rytmimusiikin notaatiossa aina nuottien yläpuolelle, jos mahdollista (divisikirjoituksessa alemman osuuden merkit tulevat kuitenkin alapuolelle), ja viivaston ulkopuolelle. Jos viivasto on riittävän väljä, voidaan viiva ja staccatopiste piirtää myös viivaston väleihin: Tenutoviiva ja aksenttimerkit keskitetään vaakasuunnassa nuotinpäähän. Staccatopiste keskitetään nuotinpäähän nuotin ollessa varsi alaspäin, mutta nuotinvarteen nuotin ollessa varsi ylöspäin. Huomaa, että staccatopistettä ei koskaan käytetä augmentaatiopisteellä varustettujen nuottien tai neljäsosanuottia pitempien aika-arvojen kanssa. Artikulaatiomerkkejä voidaan myös yhdistää: Yllä: vaaka-aksentti + tenutoviiva = nuottia korostetaan, ja se tulkitaan täyteen mittaansa; pystyaksentti + staccatopiste = nuottia korostetaan huomattavammin ja sitä lyhennetään tuntuvasti; viiva + staccatopiste = nuotti tulkitaan puolipitkänä ("detached") ja ehkä aivan hivenen painotettuna; pystyaksentti + viiva = nuotti soitetaan täyteen mittaansa ja tulkitaan huomattavan korostetusti, jopa raskaasti. Yhdistetyt artikulaatiomerkit keskitetään lähemmäksi nuottia piirretyn merkin mukaan. Aksenttimerkki tulee aina ulommaksi, viiva tai piste sisemmäksi. Yhdistetyssä viivassa ja pisteessä piste tulee lähemmäksi nuottia. Kahta aksenttimerkkiä ei voi yhdistää. Jatkuvana toistuva sama artikulaatio-kuvio voidaan merkitä Simile-tekstillä (suom. "samalla tavalla"). Riittävä määrä artikulaatiomerkkejä on piirrettävä ensin, jotta kuvio hahmottuu: Simile lakkaa vaikuttamasta nuottikuvion loputtua tai kun toisenlaisia artikulaatiomerkkejä asetetaan. Artikulaatiota voidaan myös merkitä tekstein. Esim. Sempre staccato = aina lyhentäen. Seuraava: 15. dynamiikkamerkinnät © 2007 Jere Laukkanen